Matematiikan laitoksen strategia- ja toimintasuunnitelma vuosille 2007-2012
Hyväksytty laitosneuvoston kokouksessa 24.4.2007
1. Tehtävä ja visio
Matematiikka on Turun yliopiston perustamisesta alkaen ollut yksi keskeisiä oppiaineita. Laitoksen tehtävänä on kouluttaa opettajia kouluihin ja muihin oppilaitoksiin, suunnittelijoita ja asiantuntijoita yhteiskunnan ja yritysten tehtäviin sekä matematiikan tutkijoita. Keskeisenä tehtävänä on myös matemaattisen sivuaineopetuksen antaminen. Eri ennusteiden mukaan matematiikan osaajien tarve kasvaa lähivuosina. Laitoksen korkeatasoinen tutkimus, opetuksen jatkuva kehittäminen sekä omin-takeisen profiilin ylläpitäminen ovat tehneet siitä omaleimaisen, kansallisesti merkittävän ja kansainvälisesti arvostetun yksikön. Tätä osoittaa mm. teeman "Matemaattinen tutkimus" valinta Turun yliopiston vuosien 2006-2012 strategian yhdeksi tutkimuksen vahvuusalueeksi.
2. Tutkimus ja tieteellinen jatkokoulutus
Laitoksen tutkimus- ja jatkokoulutus painottuu matemaattiseen analyysiin, diskreettiin matematiikkaan ja matemaattiseen mallintamiseen. Analyysin vahvoja osa-alueita ovat klassinen analyysi ja funktionaalianalyysi. Diskreetti matematiikka muodostaa laitoksen laajimman vahvuusalueen, missä korostuu tietotekniikan ja tiedonsiirron motivoimat tutkimusalat, kuten automaattien ja laskettavuuden teoria, koodausteoria sekä sanojen kombinatoriikka. Myös laitoksen perinteinen osaamisalue - lukuteoria - on osa tätä vahvuutta. Matemaattisen mallintamisen perinteiset vahvuusalueet ovat puolestaan optimointiteoria ja biomatematiikka. Tutkimuksen vahvuusalueillaan laitos edustaa kansainvälistä huipputasoa, mitä osoittavat mm. useat kansainväliset arviot sekä ryhmien ja niiden edustajien aktiivinen toiminta alojensa johtavien kongressien järjestäjinä sekä toimiminen johtavien lehtien toimittajina ja kongressien ohjelmatoimikuntien jäseninä. Laitoksen viime vuosien menestyminen Suomen Akatemian tutkijapaikkahauissa on myös osoitus tutkimuksen korkeasta arvostuksesta. Vastaava kansainvälinen näkyvyys ja arvostus ovat laitoksen keskeisiä tavoitteita myös lähivuosina.
Maamme muista matematiikan laitoksista selkeästi poikkeava profiili korostaa Turun yliopiston vastuuta diskreetin matematiikan osaamiskeskuksena. Matematiikan laitoksen tutkimuskeskuksella FUNDIM (Center for Fundamentals of Computing and Discrete Mathematics) on tässä keskeinen asema. Myös kansallisesti matematiikan laitoksen omaleimaisuus on nähtävä vahvuutena.
Laitoksen tohtorikoulutus tapahtuu pääosin Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turun Kauppakorkeakoulun yhteisessä tutkijakoulussa TUCS (Turku Centre for Computer Science). Helsingin yliopiston koordinoimat tutkijakoulut ComBi (Graduate School in Computational biology, bioinformatics and biometry) ja Matemaattisen analyysin ja sen sovellusten tutkijakoulu ovat muut organisoidut tutkijakoulutusväylät. Muilta osin tutkijakoulutus perustuu pääasiassa projektirahoitukseen, mutta se pyritään vakiinnuttamaan lähivuosina. Laitokselta valmistuu vuosittain keskimäärin 3-4 tohtoria, kuitenkin vuosina 2007 ja 2008 yhteensä peräti 11. Laitos on kokenut perustelluksi kouluttaa myös lisensiaatin tutkinnon suorittaneita asiantuntijoita. Näitä valmistunee 2-3 vuosittain myös lähivuosina. Laitoksen tohtorikoulutus on ollut korkeatasoista, mitä osoittaa mm. se, että laitokselta valmistuneet tohtorit ovat saaneet vuosina 1998-2006 yhteensä neljä Rolf Nevanlinna Instituutin parhaan matematiikan ja kaksi Tietojenkäsittelytieteen Seuran palkintoa parhaasta tietojenkäsittelytieteen väitöskirjasta.
3.Perustutkintokoulutus
Matematiikan peruskoulutus jakaantuu kolmeen linjaan: matematiikan opettajan linja, matematiikan linja ja sovelletun matematiikan linja. Ensinmainitulla koulutetaan aineenopettajia kouluihin ja kahdella muulla matemaatikkoja yhteiskunnan eri tehtäviin. Matematiikan linjalta voi suuntautua analyysiin tai diskreettiin matematiik-kaan ja sovelletun matematiikan linjalta optimointiin tai biomatematiikkaan. Opiskelijat valitaan yhteisesti matematiikan koulutusohjelmaan linjavalinnan tapahtuessa myöhemmin. Laitokselta on vuosina 2000-2007 valmistunut vuosittain noin 30 maisteria, joista lähes puolet on ollut aineenopettajia ja opettajalinjan valinneiden määrä on viime vuosina ollut kasvussa. Vuonna 2008 valmistuneita oli peräti 44. Valmistuneiden määrä on ollut n. 50 % opintopaikan vastaanottaneista, mikä on poikkeuksellisen korkea luku muihin Suomen matematiikan laitoksiin verrattuna. Lähivuosina laitos pyrkii kouluttamaan lähes 40 maisteria ja yli 40 luonnontieteiden kandidaattia vuosittain.
Keskeisellä sijalla koulutustavoitteiden saavuttamisessa on opiskelijoiden rekrytointi. Matematiikan opiskelijakiintiö on 65 opiskelijaa. Kiintiö on viime vuosina täyttynyt varsin hyvin. Lisäksi laitoksen asettamat vaatimukset ovat turvanneet hyvätasoisen opiskelija-aineksen. Kilpailu matemaattisesti lahjakkaista opiskelijoista on kuitenkin kiristymässä, joten laitos tulee panostamaan rekrytointiin ja yhteyksien ylläpitämiseen koulumaailmaan entistä enemmän. Niinikään laitoksella on äskettäin käynnistetty ohjelma opinnoissa viivästyneiden aktivoimiseksi.
Matematiikan opinnoissa tarjotaan laaja-alainen matemaattinen osaaminen yhdistet-tynä erikoistuneempaan koulutukseen laitoksen vahvuusalueilla kuten tietotekniikan motivoimilla uusilla matematiikan aloilla ja matemaattisessa mallintamisessa. Myös opettajakoulutuksen sisältöä kehitetään aktiivisesti.Laitos on keskeinen tiedekunnan sivuainekouluttaja. Etenkin laitoksen rooli DI-koulutuksessa on korostunut. Laitoksen tavoitteena on syventää tätä koulutusta. Niinikään laitos toivoo voivansa käynnistää tietoturvallisuusmaisterien koulutuksen (pääaineena matematiikka) ja matemaattisen tilastotieteen koulutuksen (pääaineena tilastotiede). Nämä kuitenkin edellyttävät lisäresurssointia.
4. Täydennyskoulutus
Matematiikan antama täydennyskoulutus keskittyy opettajien ammatillisten valmiuk-sien ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Tarpeen vaatiessa järjestetään luentokursseja esimerkiksi diskreetin matematiikan, matemaattisen mallintamisen ja tietokoneohjelmistojen käytön sekä todennäköisyyslaskennan alalta.
5. Kansallinen yhteistyö
Matematiikan laitoksen eri tutkimussuunnilla on läheistä yhteistyötä maamme muiden korkeakoulujen vastaaviin yksiköihin. Analyysissä yhteydet ovat ensisijaisesti Helsingin yliopistoon, diskreetissä matematiikassa Tampereen yliopistoihin ja Oulun yliopistoon sekä sovelletussa matematiikassa Helsingin yliopistoon ja Jyväskylän yliopistoon. Laitos on osallisena kolmessa tohtorikoulussa (TUCS / Åbo Akademi, ComBi / Helsingin yliopisto ja Matemaattisen analyysin ja sen sovellusten tutkijakoulu / Helsingin yliopisto). Vuosina 2006 ja 2007 järjestettävä kansainvälinen vierailuohjelma järjestetään yhteistyössä Tampereen yliopistojen kanssa. Laitoksella on myös läheiset yhteydet Nokian Tutkimuskeskukseen. Jatkossa yhteistyötä pyritään laajentamaan myös muiden seutukunnan yritysten kanssa. Yliopiston sisällä laitoksel-la on laajaa ja konkreettista yhteistyötä IT laitoksen ja Fysiikan laitoksen kanssa.
6. Kansainvälinen yhteistyö
Laitos on mukana Erasmus-ohjelman opiskelija- ja tutkijavaihtosopimuksessa. Opiskelijavaihdon laajuus on suhteellisen vähäistä, vain muutama perustutkinto-opiskelija vuodessa molempiin suuntiin. Kandidaattivaiheessa vaihto ei ole perusteltua, mutta maisterivaiheen opiskelijavaihdon laajentamiseen laitoksella on opetukselliset valmiudet. Laitoksen käsityksen mukaan opiskelijavaihto matematiikassa on perustellumpaa jatko-opintovaiheessa. Laitoksen jatko-opiskelijoista noin joka neljäs on ollut ulkomaalainen, ja tähän pyritään jatkossakin. Tämän turvaaminen edellyttää rahoituksen pitkäjänteistä järjestämistä. Myös laitoksen omista opiskelijoista muutama on siirtynyt ulkomaille tohtoriopiskelijoiksi.
Laajimmillaan laitoksen kansainvälisyys näkyy tutkimusyhteistyössä. Laitoksen tutkimusryhmät ovat vahvuusalueillaan kansainvälisesti hyvin arvostettuja ja näkyviä. Tutkimustulokset julkaistaan lähes poikkeuksetta johtavissa kansainvälisissä julkaisusarjoissa. Laitoksen tutkijat ovat 16 kansainvälisen lehden toimituskunnissa ja säännöllisesti alojensa johtavien kongressien ohjelmatoimikunnissa. Edelleen laitos on järjestänyt viime vuosina useita tutkimusalojensa johtavia kongresseja Turussa. Vastaava kansainvälisen näkyvyyden ja arvostuksen taso pyritään turvaamaan myös jatkossa.
7. Organisaatio ja henkilöstön kehittäminen
Matematiikan laitos koostuu kahdesta oppiaineesta, matematiikka ja sovellettu matematiikka. Nämä ovat kuitenkin saman koulutusohjelman, matematiikan koulutus-ohjelman, sisällä.
Laitoksen opetushenkilökunta koostuu matematiikan seitsemästä professorista, kuudesta lehtorista, kolmesta yliassistentista, neljästä assistentista ja atk-suun-nittelijasta. Sovelletun matematiikan opetushenkilökunta koostuu kahdesta profes-sorista, lehtorista, kahdesta yliassistentista ja kahdesta assistentista. Hallintohenkilökuntaa laitoksella on korkeakoulusihteeri, kaksi toimistosihteeriä ja osa-aikainen projektisihteeri.
Edellä mainittujen lisäksi laitoksella on ollut viime vuosina 2-3 akatemiatutkijaa ja samoin 2-3 Suomen Akatemian tutkijatohtoria sekä noin 12 täysi-päiväistä tohtorikoulutettavaa osin tohtorikoulujen ja osin projekti-rahoituksen turvin. Näin ollen laitoksen henkilökunta koostuu 32-34 henkilön lisäksi noin 12 tohtorikoulutettavasta. Laitos on joutunut sopeuttamaan toimintansa laajuuden lähes 10 % vakituisen henkilökunnan palkkasummaa alemmalle tasolle. Vakiintuneiden toimintojen osalta laitos on varautunut tähän myös lähivuosina. Säästön toteuttamiseksi jouduttaneen pitämään yksi lehtoritasoinen virka pysyvästi hoidattamatta. Muilta osin virat pyritään täyttämään. Avoinna oleva matematiikan professuuri täytetään ripeästi. Lähiaikoina vapautuvien lehtoraattien täytössä painotetaan opetusansioiden ohella myös tutkimusta. Assistentuureja suunnataan osin jatkokoulutuspaikoiksi.Laitokselle perustettu atk-suunnittelijan virka on koettu hyödylliseksi ja säilytetään jatkossakin. Laitoksen lähiajan kehittämistavoitteita ovat matemaattisen tilastotieteen koulutuksen käynnistäminen ja tietoturvallisuusmaistereiden koulutuksen aloittaminen. Edellinen liittyy tiedekunnan saamaan oikeuteen antaa tilastotieteen maisterin tutkintoja. Laitos toivoo, että tähän tarvittavat resurssit voidaan järjestää korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä. Tietoturvallisuusmaistereiden koulutus toivotaan voitavan järjestää erillisen projektirahoituksen puitteissa. Koulutus nojaisi laitoksen vahvaan osaamiseen ja toteutettaisiin nykyisen koulutusohjelman puitteissa.
8. Voimavarat
Laitoksen voimavarat koostuvat henkilöstöstä, kirjastosta ja mikroluokista. Vuotuiset taloudelliset resurssit koostuvat vakituisen henkilöstön palkkoihin tulevasta määrärahasta (v. 2006 1 580 000 €), toimintamenomäärärahasta (v. 2006 yhteensä n. 111 000 €) sekä ulkopuolisesta projektirahasta (v. 2006 yhteensä n. 500 000 €). Ulkopuolisen rahoituksen osuus on siis ollut n. 23 % kokonaisrahoituksesta.
Lisäksi laitoksella on ollut v. 2006 kaksi akatemiatutkijan virkaa sekä 13 tohtoriopiskelijaa tohtorikoulujen rahoituksella. Projektirahoitus on ollut lähes täysin Suomen Akatemian projektirahaa. Laitoksen tavoitteena on säilyttää Suomen Akatemian projektirahoitus ja tohtori-koulurahoitus vähintään nykyisellä tasolla. TEKES-rahoituksen kuten myös EU-rahoituksen uskotaan kasvavan lähivuosina.
9. Arvioinnit
Opetus arvioidaan kurssikohtaisilla opiskelijakyselyillä, joiden tuloksia hyödynnetään opetusohjelman laadinnassa. Laitoksen tutkimuksen taso tulee säännöllisesti arvioiduksi Suomen Akatemian hakemusten yhteydessä. Lisäksi dekaani arvioi laitoksen toimintoja aika ajoin toteutetuissa katselmuksissa. Henkilökunnan palautemekanismi muodostuu säännöllisesti käydyistä kehityskeskusteluista, kuukausittain pidetyistä laitospalavereista ja lukuvuoden alussa järjestetyistä suunnittelupäivistä.
Laitoksen strategiatyöryhmä 9.3.2007
Juhani Karhumäki Matti Vuorinen Jarkko Kari Marko Mäkelä